13.5.15

Maassa maan tavalla, osa 2

"Hi, how are you?"
Joka paikkaan ku menee, oli se sit kauppaan tai toivottaa naapurin tervetulleeks, nii tavallisen hein yhteydessä kysytään mitä kuuluu. Ja tähän kuuluu vastata "hyvää, entä sulle". Välttämättä ei edes tartte vastata oikeesti mitään, voi vaa mennä suoraan asiaan. Tä vaati mult vähä totutteluu eka, mut nyt tä fraasi tulee multa iha automaattisesti. Oon jopa huomannu et jos sitä ei käytä, nii tervehys on heti epäkohteliaamman sävynen, vaikka äänensävy oliski ilosen normaali. Suomalaiselleha tällane utelu kaupan kassalta on iha yht limasta ku sen honey-sanan käyttö tuntemattomilta, "mitäköhä toiki nyt sit haluaa, näytäks mä silt et joku olis vikana, ei nyt perkele sulle kuulu minun hyvinvointini".

"Is this amount okay?"
Kuvittele ittes nyt sinne Abercrombien kassalle. Sulla on siinä niitä hyvältä tuoksuvii, ylihintasii kuteita. Chillisti pukeutunu meikitön myyjä antaa sul luvan vinguttaa luottokorttia. Vedät kortin läpi siitä jutskelista ja painelet nelinumeroisen luvun. Sit näytölle tulee teksti. "Onko tämä summa oikein/ok?".......
Siis saako tässä kohtaa nyt päättää et hei oikestaan haluisin näistä danimeistä maksaa vaa puolet hinnasta, et tä summa nyt ei oikeestaa tarkemmin ajateltuna ookkaa mulle iha ok. Siis en vieläkään oo käsittäny miks tä kysymys kysytään koska siihen on pakko vastata kyllä, jos haluut ne kledjut omaan vaatekaappiin kiikuttaa tuoksumaan. Joku viisaampi saa kertoa. 

Etuovet
Multa kesti kuus kuukautta ennen ku tässä talossa avasin etuoven ensimäisen kerran. Kukaan, siis kukaan, ei käytä etuovia! Ne on vaa prameemmat fraamit keskellä julkisivua, nii et näyttää siltä ku mitä joku joskus on talon päättäny kuuluu näyttävän. Tosi tavallista on, et se ovi mitä eniten käytetään, on yhteydessä keittiöön. Moni käyttää kans autotallista tulevaa ovea, ja se etuovi on sit randomisti jossai eteisen nurkassa. Meillä esim ne pääovet on just keittiössä, toinen suoraan ulos ja toinen autotalliin. Kuraeteinenki on keittiön yhteydessä, ihan toisessa päässä taloa ku mitä se etuovi on. En ymmärrä tätä yksityiskohtaa yhtää, mut oon nii tottunu, et jos mä kotona alan kavereille lampsia takaovista sisää nii ei tartte sit ihmetellä miks.

Ruokakassit
Siis tä saa mut hulluks. Kaupassa sun ostokset pakataan sellasii tyylii saman kokoksii muovipusseihi ku vihannesosastolta saa ilmatteks. Eikä näihi nyt sit tietty mahu ku pari ostosta yhtee pussii, nii sit vaiks sun ostosmäärä ei oikeesti olis nii iso, nii kasseja on sit kuiteski ainaki kymmene, ku jokaselle tuottelee oma pussi! On sit joo isompia paperikasseja, mut niihinki pakataan kaks tölkkii maittoo ja leipäpaketti, vaikka tilaa olis! Luulen kuiteski et tä johtuu sitä faktasta, ku täällähän saa syytteitä nostaa iha kaikesta, nii joku on varmaa joskus syyttäny jonku ruokakaupan liian täydestä ruokakassista, joka on sit parkkikselle levinny. Mut silti mua ärsyttää nähä sitä hukkatilaa ja paperin/muovin tuhlausta! Toki monilla onneks on niitä omia kierrätyskasseja. 

Ostosten pakkaajat
Tosta äskösestä kätevästi aasinsillalla näihin arkipäivään luksustunnelmaa luoviin apulaisiin! Ruokakaupassa sua palvelee myyjä, joka joko itse, tai apulaisen kanssa PAKKAA SUN OSTOKSET! Siis ihanaa. Mä nii vihaan sitä ku pitää koota niit ostoksii järkevästi kassiin ja aina sielt tulee joku perunapussi viimisenä littaamaan, vaiks salaatit olis just laitettu edellä. Ja sit ku tä tetrispeli on pelattu ja päästää kotiin purkamaan, nii eiks sit oo kaikki kuiteski levällää ja parhaimmas tapaukses joku viilipurkki haljennu koko komeuden päälle ku mikäki kakkukuorrutus. Mut täällä mun ei oo kertaakaa tarvinnu pakata ostoksiani!!! Tätä pitäis Suomessaki harjottaa, aikaa säästyy kaikilta ja sais lisää työpaikkoja nuorille joilla ei sitä haluttua kokemusta kunnon duunista oo, sekä he sais jalan oven väliin, et pääsis siit pakkaajan puuhasta etenemään parempiin tienesteihin + tä on ihana pieni luksus pitkän työpäivän jälkeen ku sulla on se nälkänen mukula rattaissa vinkumassa.  

2 kommenttia: