13.5.15

Maassa maan tavalla, osa 2

"Hi, how are you?"
Joka paikkaan ku menee, oli se sit kauppaan tai toivottaa naapurin tervetulleeks, nii tavallisen hein yhteydessä kysytään mitä kuuluu. Ja tähän kuuluu vastata "hyvää, entä sulle". Välttämättä ei edes tartte vastata oikeesti mitään, voi vaa mennä suoraan asiaan. Tä vaati mult vähä totutteluu eka, mut nyt tä fraasi tulee multa iha automaattisesti. Oon jopa huomannu et jos sitä ei käytä, nii tervehys on heti epäkohteliaamman sävynen, vaikka äänensävy oliski ilosen normaali. Suomalaiselleha tällane utelu kaupan kassalta on iha yht limasta ku sen honey-sanan käyttö tuntemattomilta, "mitäköhä toiki nyt sit haluaa, näytäks mä silt et joku olis vikana, ei nyt perkele sulle kuulu minun hyvinvointini".

"Is this amount okay?"
Kuvittele ittes nyt sinne Abercrombien kassalle. Sulla on siinä niitä hyvältä tuoksuvii, ylihintasii kuteita. Chillisti pukeutunu meikitön myyjä antaa sul luvan vinguttaa luottokorttia. Vedät kortin läpi siitä jutskelista ja painelet nelinumeroisen luvun. Sit näytölle tulee teksti. "Onko tämä summa oikein/ok?".......
Siis saako tässä kohtaa nyt päättää et hei oikestaan haluisin näistä danimeistä maksaa vaa puolet hinnasta, et tä summa nyt ei oikeestaa tarkemmin ajateltuna ookkaa mulle iha ok. Siis en vieläkään oo käsittäny miks tä kysymys kysytään koska siihen on pakko vastata kyllä, jos haluut ne kledjut omaan vaatekaappiin kiikuttaa tuoksumaan. Joku viisaampi saa kertoa. 

Etuovet
Multa kesti kuus kuukautta ennen ku tässä talossa avasin etuoven ensimäisen kerran. Kukaan, siis kukaan, ei käytä etuovia! Ne on vaa prameemmat fraamit keskellä julkisivua, nii et näyttää siltä ku mitä joku joskus on talon päättäny kuuluu näyttävän. Tosi tavallista on, et se ovi mitä eniten käytetään, on yhteydessä keittiöön. Moni käyttää kans autotallista tulevaa ovea, ja se etuovi on sit randomisti jossai eteisen nurkassa. Meillä esim ne pääovet on just keittiössä, toinen suoraan ulos ja toinen autotalliin. Kuraeteinenki on keittiön yhteydessä, ihan toisessa päässä taloa ku mitä se etuovi on. En ymmärrä tätä yksityiskohtaa yhtää, mut oon nii tottunu, et jos mä kotona alan kavereille lampsia takaovista sisää nii ei tartte sit ihmetellä miks.

Ruokakassit
Siis tä saa mut hulluks. Kaupassa sun ostokset pakataan sellasii tyylii saman kokoksii muovipusseihi ku vihannesosastolta saa ilmatteks. Eikä näihi nyt sit tietty mahu ku pari ostosta yhtee pussii, nii sit vaiks sun ostosmäärä ei oikeesti olis nii iso, nii kasseja on sit kuiteski ainaki kymmene, ku jokaselle tuottelee oma pussi! On sit joo isompia paperikasseja, mut niihinki pakataan kaks tölkkii maittoo ja leipäpaketti, vaikka tilaa olis! Luulen kuiteski et tä johtuu sitä faktasta, ku täällähän saa syytteitä nostaa iha kaikesta, nii joku on varmaa joskus syyttäny jonku ruokakaupan liian täydestä ruokakassista, joka on sit parkkikselle levinny. Mut silti mua ärsyttää nähä sitä hukkatilaa ja paperin/muovin tuhlausta! Toki monilla onneks on niitä omia kierrätyskasseja. 

Ostosten pakkaajat
Tosta äskösestä kätevästi aasinsillalla näihin arkipäivään luksustunnelmaa luoviin apulaisiin! Ruokakaupassa sua palvelee myyjä, joka joko itse, tai apulaisen kanssa PAKKAA SUN OSTOKSET! Siis ihanaa. Mä nii vihaan sitä ku pitää koota niit ostoksii järkevästi kassiin ja aina sielt tulee joku perunapussi viimisenä littaamaan, vaiks salaatit olis just laitettu edellä. Ja sit ku tä tetrispeli on pelattu ja päästää kotiin purkamaan, nii eiks sit oo kaikki kuiteski levällää ja parhaimmas tapaukses joku viilipurkki haljennu koko komeuden päälle ku mikäki kakkukuorrutus. Mut täällä mun ei oo kertaakaa tarvinnu pakata ostoksiani!!! Tätä pitäis Suomessaki harjottaa, aikaa säästyy kaikilta ja sais lisää työpaikkoja nuorille joilla ei sitä haluttua kokemusta kunnon duunista oo, sekä he sais jalan oven väliin, et pääsis siit pakkaajan puuhasta etenemään parempiin tienesteihin + tä on ihana pieni luksus pitkän työpäivän jälkeen ku sulla on se nälkänen mukula rattaissa vinkumassa.  

11.5.15

Niagara Falls

Au pairien pitää vuotensa aikan kerätä 6 "opintopistettä", tarkkaa syytä en tiedä, teen vaan niinku käsketään. East Coast Edventures järjestää viikonloppureissuja joista sitten saa 3 pistettä kun reissun yhdistää lauantaisin pidettäviin oppitunteihin. Oon aina halunnu päästä kattoo näitä kuuluisia vesiputouksia, joten kun kuulin et tä reissu on yks vaihtoehdoista, nii päästös lähtee oliki sit jo miettimättä tehty.

Lähdettiin Rebeccan, Emelien, Sofian ja Michellen kaa bussiasemalle 12 päivällä, bussi lähti 1:30pm. Sit seuraski koko päivän istumista bussissa, oltiin perillä Kanadassa vissiin 9:30 illalla. Oltii kaikki nii väsyneitä, et biletys-suunnitelmista huolimatta (ikäraja Kanadassa on 19 vuotta, tä ei tietty mitenkää vaikuttanu mun päätökseen lähteä) suunniteltii nukkumaanmenoa. Siinä sit huonetta tutkiessa Rebecca ihmetteli ovea seinässä ja tajuttiin et se on väliovi naapurihuoneeseen. Reippaana tyttönä, ja yhtään pitemmälle ajattelematta, paukutin ovea. Muutaman sekunnin päästä sen avas tyttö sidukka kädessä ja bilekuteet niskassa. Meillä oli naapureina joukko tyttöjä Ruotsista, Tanskasta ja jopa yks SUOMESTA, jotka oli kans au paireja ja tulleet aikasemmalla bussilla, ja kuuluivat meidän ryhmään! Eihän siinä sit nukkumaan voinu mennä ku naapurissa biletetään, nii meki vedettiin paadrivaatteet päälle, vähän meikkiä naamaan ja menoks. Yö-elämä Niagara Fallseilla oli ku Vegasista. Valoja ja melua ja ihmisiä ja pelejä! Vaikka seuraavana aamuna oli treffit koko ryhmän ja ohjaajien kanssa 9am, viihdyttiin ulkona puoli kolmeen asti aamulla.

Yöllisen suihkun ja aamupalan virkistäminä lähettiin tallustamaan kohti vesiputouksia. Meijän hotelli oli siis ihan rannassa ja USA:an yhdistävän sillan kupeessa, joten itse nähtävyyden luo käveli puolessa tunnissa. Meijän retkihintaan kuulu "Journey behind the Falls" ja "Maid of the Mist"-veneretki. Näiden jälkeen meillä oliki vapaa-aikaa koko loppu päivä. Kevyen lounaan ja päikkäreitten jälkeen laittauduttiin valmiiks, ja suunnattiin Hard Rock Cafeseen syömään illalista 14 au pair tytön voimin. Tän jälkeen palattiin vielä hetkeks hotellille terästäytymään ja suunnattiin jälleen Kanadan yöelämään. Aamulla oli lähtö 11 aamupäivällä, kotona olin puol kympiltä illalla.

Mut niin, ettei vaa jäis teksti lyhyeks nii kerronpa vielä kokemuksestani tästä vesimäärästä. Sanat ei oikeesti riitä kuvaamaan kuinka uskomaton tä paikka on. Henkeäsalpaava on oikee sana kuvaaman sitä tunnetta, ku ei saa sanaa suustaan ton vesimassa äärellä. Kuvissa esiintyvä "pikkuvene" oli todellisuudessa Turun jokilaivan kokoinen paatti ja sillä mentiin sit ihan lähelle putousta. Niin mieletöntä. Ja siis toi veden väri. Mä en todellakaa osaa mitää valotustsydeemejä mun kamerassa käyttää, joten kun napsin niitä kuvia ei se veden väri tahtonu tallentuu niin kirkkaana ku se oikeesti oli, joten kuvanmuokkauksella oon nyt parhaani mukaan koittanu tuoda esiin kuinka uskomattoman väristä toi vesi ihan oikeesti on. Ei se niinku näytä oikeelta ollenkaa, vaa enemminki sellaset elokuvien "feikki" vedeltä, paitsi et taijanomasempaa. Toivottavasti mun kuvat ees vähän välittää sitä epätodellista tunnetta, mitä ite sain kokea tänä viikonloppuna. 

Sain uusia ystäviä, ihania kokemuksia ja mielettömempiä muistoja ja oon valmis tekee tän reissun koska vaan uudestaan. Oli kyllä mahtava viikonloppu. Ja niin kuuma!! Ei ollu yhtään sellanen olo et oltiin pohjoseen matkustettu ku olo oli ku Kaliforniassa, et saa nähä miten pärjään siellä Floridan kuumuudessa kahen viikon päästä!

Ihanaa viikko kaikille,

- Sanni

asdfgh sdfghj IMG_3251 ölkoiu ölk pkjhg zxcvb xcvbn fghjk IMG_3253 IMG_3209 cvbnm IMG_3254 IMG_3258 IMG_3255 IMG_3259 xcvbnm, IMG_3261 IMG_3260 IMG_3262 IMG_3250

4.5.15

ZOO

Host-vanhemmat oli tän viikonlopun kahestaan reissulla ja jäin kotiin lasten ja host isän siskon kaa (joka siis hoitaa tyttöjä suurimman osaa viikosta täällä asuen). Lauantaina pakkasin H:n autoon ja ajettiin eläintarhaan! Tosi lämmin päivä, ja me ku luutiin et oli tulossa viileetä, nii meillä oli sit pitkähihaset päällä.... Hauskaa oli silti! 

Tykästyin tohon eläintarhaan nii paljon et ilmotin Justinille et mehä mennään sinne yhessä uudestaa. Siel oli kamelilla ratsastus kuudella dollarilla! Mä ainaki haluun. Lisäks tykkäsin ku kaikki oli halpaa, niinku Suomeen verrattuna, esim. jätskin sain neljällä dollarilla, ku on tottunu et tollasis paikois pitää maksaa ainaki 6 euroo ja sitki saa jonku tosi nihkeet pienet pallerot pahvivohvelissa. Tykkäsin siis tosi paljon! 

Muutenki tänne kuuluu pelkkää hyvää, tänään on +27 astetta lämmintä ja sellasis lukemis pitäis koko viikon pysyy. Ihanaa ihanaa! Perjantaina lähen Kanadaan viikonlopuks school credit-reissulle ja sitä tietty odotan iha mielettömästi! Mut lisää siitä sit ens maanantaina!! 

Ihanaa TOUKOKUUTA!!

- Sanni 

IMG_3022 IMG_3023 IMG_3024 IMG_3025 IMG_3026 IMG_3027 IMG_3029 IMG_3031 IMG_3032 IMG_3033

28.4.15

Maassa maan tavalla

Pahoittelen taas pitkää taukoa, mulla ei suoraan sanottua oo kiinnostusta löytyny tarpeeks et olisin vaivautunu koneen eteen istumaan ja kirjottamaan yhtään mitään. Eikä ketään sellast väkipakolla mukahauskaa tekstiä haluakaan lukee.

Mut nyt on innostus löytynyt! Tässä postauksessa kerron lista-muodossa asioista jotka täällä on arkipäivää, mut ihan outoa Suomessa, tai toisin päin. Pidemmittä höpöttelemättä, mennään asiaan!

Lippuja kaikkialla
Punavalkoraita ja tähtiä näkee liehumassa ihan jokasen talon pihalla, eikä vaan siinä tangossa, vaan kaikkialla. Pieniä viirejä on kukkapenkeissä, talon ovessa, postilaatikon kyljestä töröttämässä ja autossa loistaa puskuritarran muodossa. Useampi parempi. Suomessa oon tottunu et se lippu on vähä niinku pyhä, et ei sitä tuuletella iha muuten vaa, ja musta sen kuuluukin olla niin, pysyy niinku se arvo koko hommassa. Mua henkilökohtasesti ärsyttää nähä niitä lippuja iha kaikkialla, ei ketään nyt varmaan unohda et missä maassa sitä ollaan.

"Honey" 
Isoäidit, kaupan kassat, tarjoilijat, tuntemattomat vastaantulijat, ihan ketä vaan voi sua tällä hellittely sanalla kutsua, eikä se oo yhtään outoo, aika kivaa oikeestaan. Ekan kerran ku kaupan kassa sano mulle "you're welcome honey, have a good one" nii menin iha solmuun et mitä sä nyt mua hanittelet. Suomessa kun tuntemattomille ei moisia härskejä puhuta, ties vaiks yrittäis sua iskeä, hävytön. 

Ruoan jättäminen
Aina on opetettu et ruokaa ei saa jättää ja otetaan sen verran ku jaksetaan syödä, on epäkohteliasta jättää ruokaa. Täällä kaikki jättää ruokaa!! Ja aina! Vaiks tykkäis siit ruoast tosi paljon, nii lautaselle jätetään aina joku pari suupalaa. Kysyin joskus Justinilta et eiks hänest oo epäkohteliast jättää ruokaa, ni hän oli iha ihmeissää et ei tietenkää oo. Niinku WAT? Mulle on täys mahottomuus poistua esim. ravintolasta ellen oo syöny kaikkea. Ekan kerran ku tein mun hosteille ruokaa, nii vanhemmatki jätti vähä makaroonilaatikkoo lautaselle, vaiks sano et oli tosi hyvää, nii mä oikee loukkaannuin, mut nyt ymmärrän et se ei oo täällä epäkohteliasta, vaiks en kyl ymmärräkään viel et miks ei muka oo....

Motari-tullit
Kun motarilta vaihtaa toiselle, nii pitää mennä läpi tullista, josta ne antaa sulle lippulappusen, sit ku poistut kyseiseltä motarilta, mennään taas läpi tullista ja tälle annetaan se lippulappu sekä maksu riippuen kuinka pitkän matkan oot sitä tietä käyttäny. Eli motarilla ajo maksaa. En tiedä kuin paljon se nyt on per maili, mut ei nii hirveesti, ite maksan 70 sentii/suunta kun meen Justinille. Justinille on mahdotonta ymmärtää et me ajellaan motarilla ilmatteks, must tuntuu et se ei iha uskonu mua ku kerroin... 

Purukumi
Mun mielestä on ironista, että meidän purkkamerkki on Jenkki, kun täällä varsinaisessa jenkkilässä meille tuttu purkka on ihan yks vitsi. Makuja on vaikka mitä ja menee usein vähä karkin puolelle. Meillähän purkkaa syödään koska se on hyväks hampaille koska xylitol, jees perus settii, kaikki tietää. Noh, Justin luki mun purkkapussin sisältöä ja ällisty ku luki et meidän purkkassa on xylitolia ja et se on hampaille hyväks! Kysyin et nii tietti, eiks teijän purkka sit oo? "No ei todellakaa oo!" No miks te sitä sit syötte??? "Koska se raikastaa hengitystä" ............ En syö täällä enää purkkaa, meni maku koko hommasta. 

Nonii tässä nyt muutama eka, lisää on luvassa, lista on pitkä! Ja muistutan tähän nyt, et lukekaa sillä samalla huumorilla ku mä kirjotan, kyllä mä tien et amerikkalaiset liehuttaa lippua kun ne on maastaan ylpeitä, et ei tartte vetä palkokasveja nenuun turhasta. 

Toivottavasti tykkäsitte! Yritän parhaani postailla useammin, mun toukokuu on ohjelmaa täynnä et sit ainaki on asiaa mistä kirjottaa, kunhan aikaa vaan löytyy!!

Suukkoja,
-Sanni

14.4.15

Pääsiäisateria

Tosi noloo olla näin myöhässä mut en siis vaa yksinkertasesti oo saanu tätä postausta aikaseks. No parempi myöhään ku ei millonkaa! Eli siis minun pääsiäinen. Ei sisältänyt mämmiä mut sitäki parempaa seuraa!

Vietin siis koko viikonlopun Justinin perheen kanssa. Lauantaina mentiin Outletiin ja sieltä sit Justinin luo ku hänellä alko työt. Yksin ei kuitenkaan tarvinu olla koska Justinin vanhemmat tuli pian kotiin ja lähdin Marshal'siin shoppaileemaan hänen äitinsä kanssa. Sieltä ku päästiin kotiin, nii leivottiin melkee puoleen yöhön saakka seuraavan päivän juhla-aterian jälkkäreitä ja juteltiin niitä näitä. Hän on tosi ihana, laittelee mulle aina sillon tällön viestii ja kyselee et miten mulla menee ja koska taas tuun heille, ihana nainen. 

Seuraavana aamuna meijän oli tarkotus mennä salille, mut kun Justinin setä laitto viestiä et miksi me ei oltu jumalanpalveluksessa vanhempien kaa, nii vaihdettiinki salikamat säätyvaatteisiin ja kirkkoon mars. Perhe on siis katolilainen ja mä ku oon tosi kiinnostunu uskonnoista, nii olin vähä innoissani. No heti ku sisään päästiin nii siinä keskellä käytävää Justin yht äkkii kumartuu, ihmettelin et mitä kengännauhoi se nyt täsä alkaa sitoo, nii ei ku siis se sitä ristiä kumarsi ennen ku asettu paikoilleen. Ite vaa seisoin iha tyhmänä. No sit ennen ku istutaa nii sit vielä polvilleen ja kädet ristiin. En henkilökohtasesti ihan usko Jumalaan, et uskon siihen Pyhään Henkeen, jos nyt kolmesta saa valita. Kyl mul kuitenki on iltarukoukset aina luettu ja isosenaki oon ollu aktiivisesti ja joulukirkko kuuluu mun jouluun, mut silti tä kumartelu oli tosi vierasta mulle. Muuten aika samaa settiä siellä kirkossa sit kuitenki oli. Se ristinmerkki tietty oli vähä sellane mikä tuotti mulle päänvaivaa. En halunnu sitä tehä ku en kerran muutenkaa tee, nii tuntu vähä väärältä sit tehä sitä vaan muiden mieliks. Mut sit taas oli noloo olla ainut ku sitä ei tehny. No mutta hei, jokanen tavallaan. Mielenkiintosta oli kyl ehdottomasti. 

Kirkon jälkeen käytiin kotona ja sit lähettiin Justinin äidin parhaan ystävän luo. Täl parhaal kaveril on kaks tytärtä ku oli meijän ikäsiä, ja sit siellä oli Justinin äidin setä ja isän vanhemmat. Kaikki oli tosi ihania ja ystävällisiä, ja oli ihanaa kun mua kohdeltiin samalla tavalla ku Kalia, Justinin veljen kihlattua, vaikka ne nimenomaan on iha kihloissa. Sain isovanhemmilta oikee suukot ku lähettiin. Ihania ihmisiä ja älyttömän hyvää ruokaa ja tunnelma oli tosi lämmin. 

Olin siis jännittäny tätä niin paljon et mulla ihan naama kukki! Eihän ketää nyt kiinnosta, mut mua vaa jännitti koko viikko nii paljon, et en valehtele ku kerron et naamassa oli 15 uutta näppyä ennen sunnuntaita. Tosi kiva. Kutsukaa pinnalliseks, mut näppyisten teinivuosien jälkeen, mun iho on mulle nii tärkee et tä oli iha kamalaa. Otsa oli ku mikäki "yhdistä pisteet ja väritä"-tehtävä. Muokkasin näpyt tietty pois tosta kuvasta nii voin sit leikkii et niit ei ollu. Mut finneistä huolimatta oli mielettömän onnistunut pääsiäinen!!

Lopuksi hehkutan et täällä on lämpötilat parissakympissä ja eilen olin ulkona ilman kenkiä kesämekossa! Ihanaa kevättä kaikille!

- Sanni

IMG_2503 IMG_2504 IMG_2209