2.2.15

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää!

Heippa vaan taas pitkästä aikaa! Lumimyrskystä selvittiin, vaikka kyl toi viime viikko aika hermoja raastava oli! 

Aikasemmin kirjottelin et asustelen sillä pahimmalla blizzard-alueella, ja me todellaki saatii vajaa metrin verran lunta vuorokaudessa! Ei toi lumen määrä nyt näin suomalaisena ihmetytä, ja toi lumisadeki oli aikasamanlaista mitä mielläki, sellasta pyrytystä, mut siis olihan sitä lunta paljon! Mut siis ku porukka maanantaina täytti ruokavarastoja ja osti taskulamppuja niinku maailmanloppu olis tulossa, nii se vähä huvitti. Tiista ja keskiviikko oli siis lumipäiviä ja koulut oli peruttu, vaan tiistaina sato lunta tosin, et keskiviikkona oli "siivouspäivä" kun katuja raivattiin et mahtuu autot ja bussit kulkemaan. Nii tiistainahan ei saanu ajaa autolla, minkä kyl käsitän koska tässä maassa ei ole talvirenkaita(??!!?!), joten meno oliski ollu vaarallista. Mtu siis ei menny sähköt, ei kaatunu puita, kukaan ei oo loukkaantunu, lunta vaan on pirusti. 

Mut koska mä oon ihminen joka ahdistuu kun ei oo viikkosuunnitelmaa, nii viime viikko todellaki oli ahdistava ku ei yhtää tienny et mitä tapahtuu päivän aikana, saatika sit seuraavast päivästä. Tyttöjen lastenhoitajaki tuli kipeeks torstaina, nii mä päädyin yllättäen koko päiväks töihin. Ei siinä mitään, tytöt on ihania ja niitten kaa on suht helppoo, mut tein viimeviikolla 8-10 tunnin päiviä, joten viikonloppu oli kaivattu! Ettei iha mee valittamiseks nii kerron et meillä oli ihana päivä tyttöjen kaa! Vein heijät ulos lumeen ja olin niin ylpee ku kumpikaan ei itkeny yhtää koko pukeutumis/lumi/riisumis-rumban aikana! Tytöt on siinä iässä et heijän tekemisii on ihana seurata ku koko aika saa nauraa ja he on niin iloset tytöt muuteski! Minun kullanmurut! H:nki kanssa käytiin lumessa pyörimässä enkä tie kumpi meist oli enemmä innoissaan!

Viikonloppuna shoppailtiin Katjan ja Lukasin kaa ja tein hyviä ale-löytöjä, kesävaatteista...Tammikuussa kun on lunta reisiin asti... No mut olipahan hei alessa! Syötiin (mulle ekaa kertaa) Cheesecake Factorylla ja omg oli kyl niin hyvää ruokaa et huhhuh mut kyl siitä safkasta niitä kaloreitaki sit löyty useampi sata. Burgerin ja suklaamousse-jätti-kakkupalan jälkeen oltiin hyvin tankattu sellaset 1000 kaloria, joten päätettiin mennä salille yhdessä seuraavana päivänä. Eilen sit mentii yhdessä treenaamaa, ja vaiks yleensä oon sellane yksin treenaaja, nii Katjan ja Lukasin kaa on kyl tosi kiva treenata ku kaikki potkitaa toisiamme vähä persuksille nii ei pääse lintsaamaan! Illalla mentiin Lukasin kaverin luo kattomaan Super Bowlia, jee go Pats! Jees ystäväni tietävätki millanen urheilun seuraaja olen, joten keskityin enemmän sosialisointiin ku itse peliin. Totta kai mä viimiset huikeet minuutit katoin, ja on siistiä voittaa Super Bowl mut mä vaan en saa tosta urheilusta irti oikee mitää. Mut siis tosi kivaa oli!! 

Tänään on taas lumipäivä, eli koulut on peruttu, huomenna pitäis olla normi päivä, toivottavasti... Mulla hajoo pää ku en tiedä mun aikatauluja enkä voi suunnitella hahaha mut saapahan hyvällä omatunolla olla vaan kotona tekemättä mitään erityistä! 
fghjk IMG_0347 bnmölkj xcvbnm, cvbnm sdfghjk fghj dfghj IMG_0371 ölkjh ghjkl

Kuullaan taas!

-Sanni

26.1.15

Booboos

Perjantaina Rebecca ja Katrine haki mut kotoa seiskalta ja suunnattiin nokat kohti Providensia ja Juliaa! Me yhdessä muodostetaan skandinavinen au pair tyttöryhmä, ja mä oon tästä porukasta niin onnellinen. Mahtavia mimmejä jokanen pusspuss (pyspys Katrine). Meillä oli tosi chilli viikonloppu, mika oliki tarpeen viime viikon jälkee. Vaikken ite ollu kipee, nii kyl toi viikko raskas oli. Lauantaina mun piti lähtee junalla takasin kotiin, mut tiet oli niin huonossa kunnossa et mun host vanhemmat pyys mua jäämään viel toiseks yöks, turvallisuuden vuoks. Suunnattiin siis frojolle ja Targettiin ihmettelemään, ku ei mitään muutakaan ollu. Meijän suunnittelema valokuvaussessio ei onnistunu kurjan ilman takii, joten vielä mennää puhelimen kuvilla.

Sunnuntaina nokka kohti kotia ja Katjan kaa lähettii shoppailemaan! Tietty perus kerranki ku mul olis ylimääräst tuhlattavana, nii en tietty löydä mitään. Oli hyvin turhauttavaa. Mut ainaki mul oli parasta seuraa. Koko viikonloppu meni siis mun parhaiden ystävien kaa hengaillessa ja illal oli ihana tehä töitä muutama tunti ku oli ollu lapsia ikävä! 

Nyt tänne on luvattu tosi kovaa lumimyrskyä, koulut on huomiselta peruttu ja me ollaan säätiedotuksen mukaan kovimmalla "2ft snow" alueella, et saapi nähä millane myräkkä on! En oo kauhee tosissani ottanu tätä koska no A suomalaisena siihe lumeen on tottunu, B nä jenkit liiottelee tosi paljon. Katotaa, kuulin et tä myrky oli Suomenki uutiskynnyksen ylittäny, kerron sit millast oli ku kerran ihan rankimmalla aluella sen pääsen kokemaan! "Pääsen"... 

collage IMG_0245 xcvbn IMG_0213 IMG_0221

Lämpösiä haleja täältä kylmän keskeltä,

- Sanni

Ps. Huomenna, eli tiistaina, mul tulee tasan kolme kuukautta jenkeissä täyteen! Sairastaaaaaaaa!!! Nii ja "I love you"

22.1.15

Kuulumisia 2

Anteeks pieni postaustauko, oon ollu tosi laiska avaamaan tätä konetta. Tai ei nyt valehdella, hyvinhä tä aukee ku oon Netflixiä kattonu kaikki vapaa-ajat, mut blogitekstin kirjottamine on ollu ylitsepääsemätöntä jostai syystä. 

Mitään ihmeellistä tääl ei oo pääsy tapahtuu. H on ollu tosi kipee koko viikon ja eile mul meinas tulla itku ko raukka oli iha valkone ja niin surkee ja heiveröine, ei ees jätski maistunu pikkusel. Tytöt on sit taas superilosia ja oon alkanu puhuu niille vähän suomea. Tuntuu tosi hassulta puhua sitä, ja viel hassumalta tuntuu et oman kielen puhumine on hassuu. Mut tytöist se on hauskaa ja he osaa sanoo jo tosi hienosti "äiti"! Ne kasvaa nii nopeesti et huhhuh, oon ollu tääl vast vajaa 3kk ja silti tuntuu et ne on kasvanu iha sairaasti siit ku tänne tulin. Ja selkeesti heki tunnistaa mut jo kunnol, et en oo enää vaa random uus naama, vaa he alkaa aina nauraa ja tulee mun luo kilpaa ku astun huoneesee ja seki on aika ihmeelline fiilis.

H:n kanssa me ollaa alettu kans vihdoin löytää se yhteinen sävel ja se tuntuu tosi hyvältä. Ykski aamu se vaa yht äkkii juoksi kädet levällää ja hyppäs mun sylii ja anto ison halin ja suukon ja oivoi se oli nii ihanaa. Neljä vuotiaan luottamust ku ei iha yhtä helposti saa ku vuoden ikäsen. Ja osaahan hän olla hankala, mut nyt ku on oppinu tuntemaa tän muksun, nii ei tukka lähe päästä enää jokasen raivarin kohdalla. Vaan joka toisen. Eivaa vitsi vitsi, hyvin me tullaa juttuun ja hän on ihana! 

Ite olin eilen ekaa kertaa kolmeen kuukauteen tankotunnilla! Ihan mahtava fiilis pitkän tauon jälkee, vaikken kyl mitää muistanukkaa ja koko tunti meni siihe ku totuttelin ja hain otteita. Nyt on koko kroppa niin vaa kipee ku olin eilen aamul sallillaki, piti mennä tänää uimaa mut en todellakaa mee. Mun iho oli nii hyvin tottunu tankoo et tosi harvoin se sattu, mut nyt on niiiiiiiin kipee toi iho reisistä ja polvitaipeista et tekis vaa mieli maata sängyssä alasti. Eiku jossai Nivea-lotion altaassa ahh sellanen tekis nyt. 

Viikonloppuna meil on tyttöjen kaa valokuvas sessio suunniteltuna, toivottavasti on hyvä ilma nii se kans toteutuu, saadaa tähänki blogii vähä kivempia kuvia ku noi mun harvat puhelinkuvat! Mut siitä sit lisää ihan omassa postauksessa.

Nyt palaan Netflixin ihmeelliseen maailmaan, oon iha kokoussa siihe Nikita-sarjaan!

sdfghj IMG_0015

Suukkoja,

- Sanni

9.1.15

Tähän ne ei valmistanu sua etukäteen

Au pair-vuosi on jotain mihin oikeesti loppukädes ei pysty valmistautuu mitenkää. Joo voi lukee kaikki maailman blogit, kaikki esitteet ja opaskirjat ja skypettää nii paljo ku sielu sietää, mut mikään ei valmista siihen mikä tääl oikeesti odottaa. 

Oon ollu niin onnekas ku tä perhe oli just sellane ku hakemuksessaan anto ymmärtää, mut tietty ku vieraitten ihmisten kanssa saman katon alla asuu, ei voi välttyy väärinymmärryksiltä, ärsyyntymisiltä tai turhautumiselta. Vaiks kuin olis super hyvä toimeentulija erilaisten ihmisten kaa, ei ihmisluonto vaan anna täs asias periks.

Erilaiset kulttuurit käsittää eri asioita eri tavoin ja kielimuuri ei anna tilaa aina ilmasta itteään niinku haluaa. Jos kommunikaatiotaidot on muuteski huonot, ei oo ihme eikä kumma jos alkaa ahistaa. Ite en oo koskaan mieltäny itteäni huonoks kommunikoijaks, mut sit ku asuu vieraassa maassa ja vieraitten ihmisten keskellä, nii kyl se vaa on hankalaa. 

Tän viikon oon ollu erityisen ahdistunu muutamasta asiasta kun on ärsyttäny jo jonku aikaa, ja halusin kovasti päästä niistä puhumaan. No ekakski mietin et pitääks tällasist nyt ees puhuu, iha turhanpäiväst, niskast vaa itteeni kii, ei ne koht enää ärsytä. Mut ärsyttipä vaa enemmä. Ja siis nyt puhun mm. sanan "joustava" merkityksestä, tiskikoneen täytöstä, siitä miten "kello 8" on mulle "8:00" eikä "8:06", tällasii pikkujuttui. Ihan tuskissani sit puhuin ystävieni kanssa tänään aamupalalla ja he sano et puhut vaan host-vanhemmille. "Mut emmä osaa sanoo mitä haluun ja sanon vaan väärin, en haluu et ne loukkaantuu". Katrine sano et hän kirjotti kirjeen omalle host-äidillee, Rebecca ehdotti et teen ranskalaisil viivoil kohtia, Katja sano et tee muistiinpanoja ja lue niistä. 

Mä päädyin tekemään muistiinpanoja näistä asioista kun mua on häirinny, ja ennen illallista sanoin mun host-vanhemmille et haluaisin jutella muutamast asiasta, kunha lapset on pistetty sänkyy. Kun lapset oli unten mailla, me kokoonnuttiin keittiön pöydän ääreen ja siitä alko tunnin kestävä, eniten mua ikinä valaissut, keskustelu. 

Mua jännitti aivan suunnttomasti. Mitä jos alan itkee? Mitä jos nä suuttuu? Mitä jos nä loukkaantuu tosi pahasti? Mitä jos näilläki on jotai juttuja musta ja ne onki tosi pahoja ja ne haluu rematchin?? Mitä jos???? Mut mitä tapahtu, mä sain sanottua kaiken mitä halusin, just niin ku halusin ja vastaukseks ymmärrystä ja tosiaan, valaistumista. Kyllähän siinä itku tuli, mut ei se mitään haitannu, hyvä vaan koska siinä sit tuntu kuin iso taakka sydämeltä vierähtikää. Kukaan ei suuttunut kellekään eikä kukaan halua rematchia. Päinvastoin, taidetaan kaikki ymmärtää paremmin miten paljon me toisiamme arvostetaan, vaikkei tässä hulabaloossa ookkaan aikaa sitä aina näyttää. Tajusin monta asiaa mun host-vanhempien näkökulmasta, huomasin asioita joissa ite oon kehittyny jo paljon, ja jopa jotain juttuja mitä kotona en oo hoksannu. Oikeesti tosi paljon kevyempi olo. Ja joo, heilläkin oli juttuja musta, mut käsitettiin et ne oli osaks väärinymmärryksiä ja kummankin osapuolen halua tehä toisen homma helpommaks, mut ihan eri tavoilla. 

Jos oot au pairina, nii en voi kertoo miten valmistautuu tähän tilanteeseen, mut voin luvata, et tällanen tulee kaikille ja niistä asioista sit vaan pitää puhua, avoimesti kaikki vaan esille. Pelottavaa? Kyllä. Itku kurkussa? Aivan varmasti. Tuntuu et oksennat tai paskot alles? Et olis normaali jos ei siltä tuntuis. Mut se sekunti ku avaat suus, kaikki helpottuu. No ok, ehkä ku oot ekan lauseen saanu sanottuu. Ja asian kirjottamine ja paperista lukeminen on tosi hyvä. Voit siitä sit luntata et mitä täs nyt pitikää sanoo, koska aivot lyö jossain kohtaa tyhjää varmasti. Tä on osa tätä elämää, ja pitää valmistautuu et tähän ei pysty valmistautuu.

Näihin vapauttaviin tunnelmiin mä päätän perjantai-iltani ja meen nukkumaan koska itkusta tulee päänsärky. Mutta onpahan hyvä mieli! Tsemppiä kaikille, taistelit sit koulu-tentin, töiden tai ihmissuhteiden kanssa!

- Sanni

8.1.15

Fight that pizzaface

I know I'm not the only au pair who has come across with this issue. Pimples, blackheads and F up face. I've talked about this with my other Scandinavian au pair friends, and we have a multiple ideas what it is, that makes our face look worse than it did in the early puberty.

Climate is absolutely different, so that's a reason number one. Then there's the water. Like c'mon, the fact that we can't drink the tap water speaks to itself. The water is filthy! Our tap water is so clean back at home, I really miss it. And the third reason, that I know for sure is affecting me. Hormones. My body is soooo sensitive and it reacts to life changes easily. It's actually very common. And moving to the other side of the world IS a big deal. Some girls might lose their periods for a while, and some, like me, gets the blooming face. How fun is that! 

When I was 14-16 my skin was really bad. Like acne bad. It got a lot better with pills, but since it used to be so bad, it still is a delicate thing to me, and I go crazy when it becomes keeping my skin good! So you can only imagine my struggle here. And my happiness when I found the solution!!! SO IF YOU'VE BEEN SKIPPING THE TEXT, HERE'S WHERE YOU SHOULD START READING!

My host mom's sister told me about label called Neutrogena and it's miracle on-the-spot creme. I went to CVS (later I've seen this product in SHAWS too) and found this creme. I also bought it's acne wash stuff and together these were under $20. Combine these two, and trust me, not a single pimple or blackhead is left! 

xcvbn

How does the magic work? I can tell you that it WON'T work, if you apply the creme all over your face three times a day, just to make sure it reaches all your pimples. No. Then you'll wake up the next morning and your skin will be pink and feel like sandpaper, because the creme has burned it. You won't be able to open your mouth properly and the skin will hurt and itch 24/7 for the next five or so days, until it heals. Yes, I'm speaking by experience. 

So, how it WILL work, here's what I do:

- First I wash my face with L'oreal's Skin Perfectin Cleansing Milk. It removes all the makeup! Even if I'm not wearing any makeup, I use this because it makes my skin super soft. 
- Then I use the Oil-Free Acne wash, gently rubbing my face with it. Wash properly with water.
- Moisturizing creme. Right now I'm using Nivea. 
- Then finally, IF I have a pimple I apply the on-the-spot creme just a little and ON THE SPOT. Not all over. On. The. Spot. And only if I actually have a pimple. 

And that's it. This is my night routine, I wouldn't use that acne wash stuff more than once a day, can't be good for your skin. I also don't usually use any foundation, only powder, to avoid plugging my skin too bad.

I hope you guys got some help from this post, comment below if you have any other solutions that has worked for your skin! Have a super good day!

cvbnj cvbn

- Sanni